Kuistilla kasvaa kesällä pelargoneja, ne tuntuvat jotenkin sopivilta kuistikukilta. Viidestä talven yli säilyttämästäni pelargonista kolme näyttää selvinneen hyvin, yhden tila on kyseenalainen ja enkelipelargoni on mennyttä. Epäilen, että enkelipelargonian tapoin liialla kastelulla, kerran kuussa olisi riittänyt, kahden viikon välein kastelu oli sille liikaa. Kokeilin kyllä aina mullan kosteutta ennen kastelua, mutta nyt, kun huomasin kasvin kuolleen ja kokeilin multaa, se tuntui ihmeellisen märältä.
Talvettamani pelargonit ovat tavallisia kesäkukkina myytäviä pelargoneja, värit ovat punainen (joka on tulevana kesänä jo kolmatta kesää), vaaleanpunainen ja lohenpunainen. Toinen vaaleanpunainen ei mennyt talven yli. Punainen kukki viime kesänä kuistin pöydällä aivan upeasti ja se lähti ihan pienestä alusta kesän alussa kasvamaan. Pelargonit ovat mukavia kesäkukkia ja talvettaminen tuo niiden kasvatukseen sopivasti haastetta, vaikka olenkin selvinnyt tähän mennessä melko helpolla, enkä ole ottanut kukkien selviämisestä mitään stressiä.
Nyt haluaisin hypätä yhden portaan vaikeusasteessa ylöspäin ja "lisätä panoksia", olen vuosia haaveillut Mårbacka-lajikkeesta, se oli äidin suosikkipelargoni ja onhan se todella kaunis. Siispä laitoin tilausta vetämään ja koska lisäksi haluaisin kuistille valkoisen kerrottukukkaisen, Alpine Glow:n tai Mårbackan valkoisen, tilasin samassa nekin. Jännittävää.
Huomenna kylvän Englannista ostetut pelargonian siemenet (Geranium Border Supreme).
17.3.13
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti